Kuvisideoita: Kuva-analyysi ja viikon kuva

Olen teettänyt kuva-analyysiä paljon ammattiopistossa, ja joitain kertoja myös yläkoulussa ja lukiossa. Tämä työskentelytapa on mielestäni hyvä keino saada oppilaat puhumaan kuvista. Hieman arkaillen otin saman menetelmän käyttöön eskarissa, mutta sehän toimi yllättävän hyvin pikkuoppilailla. Taiteentuntemuksen lisäksi siinä tulee harjoiteltua myös tarinankerrontaa ja luokittelua.

Levitin kuvia taidemaalauksista luokan lattialle. Kuvat ovat pääosin viime vuosikymmeniltä painottuen lappilaiseen taiteeseen. Jokunen yksittäinen klassikko on 1800-luvun puolelta. Tähän harjoitukseen käy mm. taidepostikortit sekä esitteistä ja kalentereista leikatut taidekuvat. Olen kuullut monen kehuvan Ateneumin Taidepakkaa. Se sopii tähän myös.

Kuva-analyysin vaiheet

1. Kun lapset tulivat luokkaan, he alkoivat katsella kuvia innoissaan. Annoin heidän tarkastella ja kommentoida kuvia vähän aikaa. Se on tämän työskentelyn ensimmäinen vaihe.

2. Jaoin lapset kolmen tai neljän hengen ryhmiin. Ryhmissä lapset sopivat, millä perustella ottavat kuvia lattialta. Kerroin, että teema voi olla esimerkiksi sininen, ilo tai eläin. He löysivät paljon keksimäänsä teemaan liittyviä kuvia.

3. Kuvat levitettiin kunkin ryhmän pöydälle. Ohjeistin tarkastelemaan kuvia ja katsomaan, mitä yhtäläisyyksiä kuvissa on. 

4. Seuraavaksi he keskustelivat siitä, millä tavalla kuvat eroavat toisistaan.

5. Pyysin valitsemaan teeman kannalta tärkeimmät kuvat ja viemään loput takaisin lattialle. 

6. Seuraava vaihe oli käydä hakemassa lisää kuvia, jotka sopivat ryhmän valitsemaan aiheeseen (saattaa kuulostaa edestakaisin veivaamiselta, mutta kokemukseni mukaan toimii). 

7. Seuraavaksi lapset keskustelivat yksittäisten kuvien herättämistä tunteista ja ajatuksista.

8. Sitten lapset keksivät kuvista tarinan ja kertoivat tarinan minulle. Isommilla oppilailla olen teettänyt vain yhden tarinan, mutta eskarissa tarinoita syntyi paljon. Lapset sekoittivat kuvat ja laittoivat ne uuteen järjestykseen. Koko ryhmä kokoontui kuuntelemaan jokaisen ryhmän yhden tarinan.

9. Ohjeistin lapsia valitsemaan kaksi kuvaa jokaiselle ryhmänsä jäsenelle ja viemään loput kuvat pois. Lapset saivat kertoa koko ryhmälle, miksi valitsivat juuri ne kaksi kuvaa. Minä kerroin lyhyesti lasten valitsemista teoksista ja niiden tekijöistä.

10. Oma taidetyöskentely kuvien pohjalta 

Olin ajatellut, että 60-minuuttisen työskentelyajan loppupuoliskolla aloittaisimme oman tuotoksen tekemisen tarkastelemiemme kuvien pohjalta. Siirsin kuitenkin piirustuksen aloittamisen seuraavaan kertaan, koska keskustelu kuvista oli vilkasta.

Seuraavalla viikolla kiinnitin sinitarralla lapsen valitsemat kaksi maalausta pulpetin reunaan. Lapsen tehtävänä oli piirtää öljypastelliliiduilla kuva, jonka kanssa kaksi kuvaa muodostavat tarinan. Kuvan tausta maalattiin vesiväreillä. Kummallakin tekniikalla rohkaisin lapsia sekoittamaan värejä. Aiemmin olemme harjoitelleet värinsekoitusta pullopeiteväreillä ja muovailuvahalla.

Edit: Toisinaan pyydän jokaista lasta valitsemaan itselleen yhden kuvan, jolle piirtää ja/tai maalaa kaverin. 

Viikon kuva

Reidar Särestöniemi: Huurrekoivikko

Otin käyttöön viikon kuva -käytännön. Laitan joka maanantai esille yhden kuvan tunnetusta maalauksesta ja kerron muutamalla lauseella taiteilijasta ja teoksesta. Viikon kuvat ovat pääosin kuva-analyysissä tarkastelemiamme kuvia. Lapset muistavat kuvat hyvin, ja joka kuvan kohdalla joku huikkaa esimerkiksi, että tämä oli yksi niistä meidän ryhmän valitsemista oudoista kuvista (viime vuosikymmeninä tehdyistä teoksista moni pääsi lasten outo-kategoriaan).

Maanantaisin edellisen viikon kuva siirretään toiselle seinälle, johon kerätään kaikki viikon kuvana olleet kuvat teostietoineen.

• Löydät paljon ideoita käsitöihin ja opetukseen Pinterestin tauluistani.