Tetran muotoiset hernepussit + ohje

Tein lahjan kaksivuotiaalle pojalle. Ensin ajattelin ommella hernepusseja, joihin applikoisin jotain, mutta mitä? Kirjainten opettelu taitaa olla vähän turhan aikaista eivätkä geometriset muodotkaan innostaneet minua tällä kertaa. Päädyin väreihin. Tein pää- ja väliväreistä sekä mustasta, valkoisesta ja harmaasta pienet tetraedrin muotoiset hernepussit. 

Tetran mallisen hernepussin ohje:

Tällä ohjeella voit ommella myös isompia tetran mallisia sisustustyynyjä.
Edit: tai vaikkapa farkkupussukoita (klik).

Näet ohjevideon täältä (klik).

1. Leikkaa kankaasta 22 cm x 12 cm kappale. 
(tai kaksi kappaletta, joista kumpikin on 12 cm x 12 cm)

2. Huolittele toinen pitkä sivu, josta tulee pussin suuaukko
(ohjeessa olevassa kankaassa toinen pitkä sivu 
on hulpio,  joten sitä ei tarvinnut huolitella).
3. Taita kangas kaksinkerroin nurja puoli ulospäin.
4. Ompele ja huolittele kaksi sivua, kuten kuvassa.

5. Käännä pussi oikein päin.
6. Silitä suuaukolta 1 cm saumanvara sisälle.
7. Merkitse nuppineulalla sauman vastakkainen sivu.
8. Laita pussiin herneitä tai esim. riisiä.

9. Laita nuppineulalla merkitsemäsi 
kohta saumaa vasten. 
10. Ompele pussin suu kiinni.

Violetti oli ainoa väriympyrän väri, jota minulla ei ollut, joten ostin miesten kauluspaidan kirpparilta eurolla. Ompelin hernepusseille säilytyspussin paidan hihasta. Hyödynsin hihan sauman kauniin tikkauksen, eli ompelin vain pohjan sekä nyörikujan. Koska en ommellut sivusaumaa, johon olisin jättänyt aukon nyörille, täytyi tehdä napinlävet, joista nyörin päät tulevat ulos kujasta. Nyöri taitaa olla jostain vanhasta takista.

Vilkaise myös

• hernepussileikkejä
• hernepussijumppaideoita

Lähiseutumatkailua: Jämsä

Kävimme eilen Jyväskylästä käsin Jämsässä turisteilemassa useamman naisen voimin. Jämsän keskustassa sijaitsevassa Witikkalan kartanossa tutustuimme Paavo Virtasen kauppamuseoon sekä sisustus- ja lahjatavaraliikkeeseen. Kyselimme päivän kuluessa eri kaupanpitäjiltä vierailuvinkkejä, ja saimme kuulla mielenkiintoisista kaupoista, joihin sitten suuntasimme. Moni kohde oli toki jo etukäteen tiedossa. Yksi mielenkiintoisimmista oli Maapaikka, joka on tunnelmallinen vanhojen tavaroiden ja käsitöiden kauppa:

 Ravintola Wanha Mylly Jämsänkoskella

Kiitos oikein mukavasta päivästä matkaseurueelle!

Kirjottu huopa + kirjontaohjelinkki

Äiti suunnitteli ja kirjoi kukkakuvion SA-kaupasta ostamaansa huopaan. Kuvio sointuu hyvin mummon kutomaan keltaiseen päiväpeittoon.

Löysin netistä monipuolisen kirjontasivuston: Sarah´s Hand Embroidery Tutorials. Siellä on paljon selkeitä kuvallisia kirjontaohjeita peruspistoista ja niiden variaatioista monimutkaisempiin kirjontatöihin.

Sodankylän värejä ja tunnelmia

Pääovi, Sodankylän uusi kirkko vuodelta 1859

Sodankylän vanha kirkko vuodelta 1689 (HDR)

Kävin hiljattain Sodankylässä (130 km Rovaniemeltä pohjoiseen) ja ihastelin arkkitehtuuria sekä kauppojen kylttejä. Suomen vanhimpiin puukirkkoihin lukeutuva Sodankylän vanha kirkko oli kiinni, mutta pääovessa oli pieni reikä, josta sain otettua kuvia. Olen jo jonkun aikaa halunnut oppia tekemään HDR-kuvia. Otin kirkosta kuvia neljällä eri valotuksella ja yhdistin kuvat Photoshopilla netistä löytämäni ohjeen avulla. Nyt HDR-tekniikka auttoi lähinnä hämärän tilan kuvaamisessa vastavalossa, mutta HDR-värit ovat vielä vain haaveissa. 

Tervetuloa uudet lukijat Ilona ja Anu!

Hyvää juhannusta!

Grafiikkakääre lahjalle

Paketoin lahjan grafiikan kokeiluun. Löysin vanhoja grafiikan vedoksia, tämän tein vuosia sitten collagrafia-tekniikalla. Se on helppo koulugrafiikan tekniikka, jossa pahville liimataan kuvioita esimerkiksi kartongista ja tapetista. Yleensä grafiikassa laatasta poistetaan pintaa, mutta collagrafiassa laattaan lisätään kohokuvioita liimaten. Tekeleeni eivät ole mitää seinälle laitettavia versioita, joten ajattelin ottaa käyttöön.

Leikkasin valkoisesta paperista eri levyisiä suikaleita, kiharsin ne sakseilla kuten lahjanarua ja teippasin paketin päälle.

Kangaskollaaseja

Näin hienoja kangaskollaaseja eräässä torniolaisessa talossa viime lauantaina. Ne ovat kuin applikaatioita, mutta kankaat on liimattu ompelun sijaan.


Edit: Haaparannalla näkemiäni kangaskollaaseja näet täältä.

Hiekanveiston SM-kisat Kemissä

Kemin Sisäsatamassa oli menneenä viikonloppuna Hiekanveiston SM-kilpailut, siinä lähellä, missä talvisin on LumiLinna (tai ainakin pari talvea sitten oli, paikka taitaa vaihdella?). Kävin katsomassa veistoksia sunnuntaina ja kuulin, että veistokset on käsitelty niin, että ne kestävät pari kuukautta. 

Kemin keskustassa on paljon vanhoja taloja uudempien rakennusten seassa. Rovaniemeltä tullessa silmä kiinnittyy vanhempaan arkkitehtuuriin, sillä käytännössä koko Rovaniemi on rakennettu uudelleen sodan jälkeen.

Mielenkiintoinen talo Torniossa

Minulla oli harvinainen mahdollisuus käydä eilen Torniossa todella mielenkiintoisessa ja kauniissa talossa. Ensimmäisessä kuvassa on yksityiskohta talon pihapiiristä tehdystä akvarellimaalauksesta. Talo ja suuri osa sen esineistöä on asukkaan ja hänen sukulaistensa tekemiä.

Rintamalla tehty kirjoituspöytä

Betonilla yhteen liitetyistä luonnonkivistä valmistettu veistos

Talon alla sijainneesta perunakellarista oli tehty tunnelmallinen oleskelutila:

Suurenna panoraama klikkaamalla

Ovenkahva

Reidar Särestöniemen näyttely

Kuva suurenee klikkaamalla

Luostari arktisen valtameren rannalla, 1976. Öljy kankaalle.

Yötöntä yötä, 1971. Öljy ja tempera kankaalle.

Rovaniemen taidemuseossa on Reidar Särestöniemen (1925 - 1981) näyttely nimeltään Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille 25.11.2012 asti. Särestöniemi kuvaa Lapin luontoa ja vuodenaikoja sekä eläimiä, osittain aika unenomaisestikin. Suurin osa kulttuuritalo Korundissa sijaitsevassa museossa esillä olevista teoksista on kookkaita värikylläisiä maalauksia, sellaisia, joista Särestöniemi taidetaan parhaiten tuntea.

Kittilän Kaukosessa sijaitsevan Särestöniemi-museon sivuille pääset tästä.

Lapin Metsämuseo Rovaniemellä

Sandbergin veturi
(tunnetaan myös nimellä Samperin veturi)

Kävin viime viikolla Lapin Metsämuseossa täällä Rovaniemellä. Tämän kesäisin auki olevan museon alueella on savottakämppiä, metsätyövälineitä, uittokalustoa ja metsätyökoneita. Rakennuksia ja metsätöihin liittyviä esineitä on siirretty Salmijärven rannalla sijaitsevalle museoalueelle eri puolilta Lappia. Esillä on muun muassa Amerikasta tilattu Samperin veturi, jota käytettiin Suomen ensimmäisellä koneellisella metsätyömaalla. Metsämuseo esittelee Lapin suurten savottojen aikakautta 1870-luvulta metsätöiden koneellistumiseen asti 1960 - 70-luvuille.