Ikean romanttinen lamppu

Ostin viime viikonloppuna Lyrik-lampun Haaparannan Ikeasta. Tuntuu, että valkoinen hempeys pyrkii väkisin asuntooni. Tykkään maalaisromantiikasta, mutten ollut ajatellut sitä vielä vuosi sitten omalle kohdalleni. Syksyllä ostin keittiöön jotain uutta, ja sillä tiellä olen.

Astiapyyhkeet

Sain hyväkuntoisia vanhoja astiapyyhkeitä, jotka otin vessaan käsipyyhkeiksi. Ne ovat ohuita ja luulisin, että ainakin osin pellavaa. Olin haaveillut vuosia pellavafroteisista pyyhkeistä. Viime syksynä tein yhden sellaisen, mutta petyin, sillä pellavafroteinen pyyhe on aika paksu, ja kuivumiseen menee aikaa. Toisin sanoen se tuntuu märältä koko ajan. Tällainen ohut pyyhe on imukykyinen ja se kuivuu nopeasti ja taitaa sittenkin olla sellainen pyyheratkaisu, jota olen vuosikaudet hakenut. Pesukoneessakaan se ei vie paljon tilaa.

Pdf-tiedosto blogiin + ohje

Pdf-tiedostoa ei pysty tietääkseni ladata blogiin, mutta Googlen tunnuksilla voi tallentaa tiedoston nettiin (tässä Drive) ilmaiseksi ja linkittää osoitteen blogiin. Minä olen linkittänyt tällä tavalla mm. oppimispelejä Hääräämön opettajasivulle. Myös kuvia ja muita tiedostoja voidaan tallentaa Driveen tällä ohjeella.

Ohje

Edit 17.4.2016: Päivitin ohjeen, sillä Googleen oli tullut muutoksia.

1. Kirjaudu Googleen (esim. Gmail).

2. Mene osoitteeseen drive.google.com . 

3. Paina vasemmasta reunasta punaista NEW-painiketta (UUSI). Jos tallennat dokumentteja kansioihin, tee kansio klikkaamalla NEW-valikosta Folder (Kansio).

4. Valitse NEW (UUSI)-valikosta File upload (Tiedoston lataus).

5. Valitse tiedostoistasi se, jonka haluat julkaista tai muuten vain tallentaa Driveen.

Jos haluat muidenkin pääsevän katsomaan tiedostoa, säädä julkisuusasetuksia:

a. Klikkaa hiiren oikeanpuoleista nappia tiedoston päällä. Valitse Share (Jaa).

b. Esille tulee Share with others -ikkuna (Jaa muiden kanssa).

Klikkaa Anyone with the link can view -riviä (Kaikki linkin vast.ott.: tarkastelu).

Paina More-riviä (Lisää), niin pääset määrittelemään julkisuuden. Jos tämä ei näy, paina oikesta ikkunan oikeasta yläkulmasta Get shareable link -kohtaa.

c. Klikkaa Can edit -painiketta (Voi muokata) ja määritä, voivatko katselijat muokata tiedostoasi.

d. Kopioi tiedoston osoite. Voit linkittää sen esimerkiksi blogiin tai lähettää sähköpostitse.

e. Klikkaa Done (Valmis).


Blogiin linkitettäessä pitkästä osoitteesta ei ole haittaa, mutta jos jaat linkin esimerkiksi sähköpostilla, lyhyt osoite voi olla kiva. Osoitteen saat lyhennettyä esim. bit.ly -sivulla. Jos kirjaudut sinne, voit itse määritellä osoitteen loppuosan ja seurata, kuinka moni on katsellut tiedostoasi.

Halvaantunut mies + ohje

Markuksen evankeliumissa kerrotaan, 
kuinka Jeesus paransi halvaantuneen miehen.

Tämä yksinkertainen havainnollistamisväline sopii uskonnonopetukseen ja pyhäkouluun käsiteltäessä Markuksen evankeliumin toista lukua, jossa Jeesus parantaa halvaantuneen miehen. Neljästä pahvisuikaleesta koostuvan välineen avulla on kätevä havainnollistaa kertomuksen eri vaiheet.

Leikkaa tukevasta kartongista tai pahvista neljä suikaletta (tässä 4 cm x 27 cm). Vesivärilehtiön taustapahvi käy tähän hyvin. Tee päihin reikä rei´ittimellä ja kiinnitä suikaleet toisiinsa haaraniiteillä.

Avaa printattava PDF-muotoinen ohje täältä.

Edit: Kun tein eskarissa M-kirjaimen ja kerroin, että Markuksen evankeliumissa kerrotaan halvaantuneesta miehestä, niin lapset halusivat tehdä kirjaimia tästä pahvista. Ennen varsinaista kertomusta jokainen ryhmäläinen sai tehdä jonkun kirjaimen.

Mopo karkasi käsistä hametta korjatessa

Viisi vuotta sitten reissatessani Etelä-Afrikassa sain ilmaiseksi hameen, jossa oli pari pientä reikää ja tahraa. Ajattelin peittää viat kirjomalla, mutta innostuinkin kirjonnasta niin, että kuvioin hametta enemmänkin.

Ensimmäinen kukka.
Pistot eivät olleet oikein muistissa.

Ensimmäiset kukkakuviot ovat aika onnettoman näköisiä ja mietin niiden purkamista, mutta päätin antaa niiden olla. Niistähän näkee kehittymiseni kirjonnan saralla. Aika monta pistoa sain tehdä ennen kuin muistin joitain virallisia pistoja ja käsiala alkoi tasaantua. En ollut aiemmin kirjonut vapaaehtoisesti.

Ihana nimi pienellä paikkakunnalla: Genadendal
genade = armo, dal = laakso (afrikaansin kielellä)

Helmakäänteeseen kirjoitin kaikkien paikkakuntien nimen, joissa kävin. Yhdessä on kirjoitusvirhe, mutten muista missä sanassa.

Sittemmin olen jatkanut hameen kirjomista Suomessa. Ei se taida tulla valmiiksi koskaan. Hameeseen voisi jättää myös vähemmän kirjottuja kohtia. Siitä mahtaa tulla seinälläroikottamiskappale, koska en varmaankaan raaski käyttää sitä.

Ohje: Ompele patakinnas vanhoista farkuista ja froteepyyhkeestä

Vanhoista farkuista, froteepyyhkeen ja puuvillakankaan palasista syntyy patakinnas, jonka kaava piirretään omaa kättä mukaillen.

Patakintaan ohje

Tarvitset ompelukoneen ja nuppineulojen lisäksi

• vanhat farkut (100 % puuvilla)
• palan puuvillakangasta, joka näkyy vähän kintaan sisältä
• palan puuvillakangasta, joka ei näy ollenkaan, eli kuosilla ei ole väliä (tai katso vinkki postauksen lopusta)
• lämpöeristeeksi froteeta esim. vanhasta pyyhkeestä
• kaavan piirtämiseen kynän, kaavapaperia (tai esim. sanomalehteä) 
• sakset

Kaavan piirtäminen

oikean käden patakinnas

Piirrä kaava: Piirrä kätesi paperille.
Merkitse taite ranteen keskikohdasta
pari senttiä peukalon tyvestä oikealle.
Piirrä patakintaan muoto reilusti kättäsi suuremmaksi.

Kankaan leikkaaminen

Leikkaa piirtämäsi kaavan mukaan (+ 1 cm saumanvara)
puuvillakankaasta:
- yksi kappale (oikea puoli isompi)
farkuista:
- yksi kappale (vasen puoli isompi eli edellisen peilikuva)
- kaksi taitteen vasenta puolta eli pienempi puoli (peilikuvat)
- kaksi taitteen oikeaa puolta eli suurempi puoli (peilikuvat)

Huom. Voit leikata taitteelta kaksi viimeksi mainittua.

Leikkaa myös puuvillakankaasta
(kuosilla ei ole väliä, sillä se ei näy)
kaavan mukainen kappale (+ 1 cm saumanvara)

Leikkaa froteesta vähän kaavaa pienempi kappale
(jottei ylety saumanvaroihin)
sekä peukalon että muiden sormien
kohdalle pienemmät palaset froteeta
(halutessasi kaksinkertaiset).

Leikkaa ripustuslenkiksi esim. lahkeen päärme
+ 1 cm saumanvara tai vyönlenkki.

Ompelu

Jos leikkasit kaavan puolikkaat
kahdesta kappaleesta, ompele ne yhteen,
huolittele sauma ja silitä auki.
Taita kaksin kerroin.

Huolittele päärmeen saumanvara.
Taita se päärmeen päälle ja
ompele kiinni suoralla ompeleella.

Ompele froteepalaset isompaan
froteekappaleeseen siksakilla.
Siksakkaa froteekokonaisuus patakintaan
sisälle tulevan puuvillakankaan keskelle.
Kiinnitä seuraavaksi kangaskerrokset kiinni
toisiinsa nuppineuloilla.
Katso järjestys seuraavasta kuvasta:

 

Laita alimmaiseksi kangas,
johon olet ommellut froteepalat kiinni.
Ei ole väliä, onko frotee tämä kankaan ala- 
vai yläpuolella, kunhan kangas on niin päin, että
 sen oikeanpuoleinen 
puolisko on vasemmanpuoleista suurempi.

Aseta sen päälle kuviokangas (oikea puoli ylös),
joka näkyy lopullisessa tuotteessa vähän.

Neulaa päällimmäiseksi kaksinkertaiset
kappaleet farkkukankaasta.
Siksakkaa kankaat yhteen kappaleen ympäri.

Kiinnitä ripustuslenkki nuppineuloilla
kankaan reunaan aukon molemmin puolin
ranteen päähän patakinnasta.
Laita patakintaan muotoinen farkkukappale
tämän siksakkaamasi kokonaisuuden päälle oikeat
puolet vastakkain. Ompele ne yhteen suoralla
ompeleella ja jätä pitkälle sivulle kääntöaukko.

Silitä saumanvarat sisään ja
ompele kääntöaukko kiinni suoralla ompeleella 
(tai jos et halua ommelta näkyviin, ompele käsin).

Näin tämän tyylisiä patakintaita vuosia sitten Tukholman DesignTorgetilla. Mittailin niitä vaivihkaa käsissäni, piirsin kotona kaavan ja ompelin niitä lahjaksi ja itselleni. Sittemmin sain tuliaiseksi Laosista samalla idealla tehdyt patakintaat, joihin oli tehty upea tilkkutyö käsin ompelemalla. Eri puolilla maailmaa on siis todettu hyväksi tämänmallinen patakinnas.

Kirjava kangas, joka pilkottaa sisältä, on vanhasta Maija Isolan suunnittelemasta Marimekon Käspaikka-kuosisesta tyynynpäällisestä (jatkettuna kukkakankaalla). Lämpöeristeenä käytin froteeta vanhasta pyyhkeestä, jonka olin ostanut kierrätyskeskuksesta.

Tein tämän patakintaan tuparilahjaksi samoista lasten lappuhaalarifarkuista kuin synttärilahjakassin.

Lisää kierrätysompeluvinkkejä löydät 

• Pinterestistä farkkukansiostani
• Hääräämön kierrätysvälilehdeltä

Edit 24.6.2017: Tähän uusimpaan patakintaaseen kiinnitin froteisen lämpöeristeen suoraan kintaan sisältä näkyvään kukkakankaaseen. Huolittelin froteen reunat ja ompelin sen suoralla ompeleella kiinni kukkakankaaseen.

Käsialaharjoitus valolla

Rollo eli Rovaniemi

ISO 200, aika 30 sek, aukko f/16

Kävin äsken iltahämärässä valokuvaamassa pitkillä valotusajoilla Harjulammen lintutornilla. Harjoittelin valomaalausta. Lopuksi kirjoitin polkupyörän lampulla (kuvassa), jolla olin aiemmissa kuvissa valaissut lintutornia. Minua ei näy kuvassa, sillä liikuin koko ajan enkä valaissut itseäni.

Olen alkanut kiinnittää huomiota valosaasteeseen kameran kautta. Viime aikoina olen huomannut aiheeseen liittyviä lehtijuttujakin. Tässä kuvassa keinovalon luoma väri taivaalle menee niin yli, että se alkaa näyttää mielestäni jo melkein hienolta.

Joku ehdotti hiljattain yleisönosastolla, että Rovaniemestä tehtäisi Earth Hour -kaupunki eli ylimääräiset valot sammutettaisiin yöksi. Minusta olisi hyvä, että taivas olisi luonnollisen värinen ja revontuliakin näkyisi paremmin. Liiallisella keinovalolla on kuulemma negatiivisia vaikutuksia ihmisten unirytmiinkin. Jos niitä toinen toistaan hienompia valomainoksia ei voida sammuttaa kauppojen sulkeuduttua, niin vaikka edes kerran viikossa, please.

Joka tyypin kaavakirja ja tunnustuksia

Sain tunnustuksen Elinalta Aarnilintu-blogista. Kiitos. Tehtävänä on listata viisi asiaa ja viisi tavaraa, jotka polttavat hankinta- tai toteutuslistalla. Ensin ajattelin, että on helppo luetella asioita, sillä nyt olen hankkimassa harvinaisen paljon tavaroita. Ei listasta lopulta kovin pitkä tullutkaan:

1. Kankaita kirpparilta. Ostin tällä viikolla Joka tyypin kaavakirjan. Tänään kävin ostamassa tuon kirjan kakkososan. En ole ommellut vaatteita yläasteiän jälkeen, mutta nyt iski innostus. Noissa Rinna Saramäen ja kumppaneiden kirjoissa on mielestäni hyvä lähtökohta: kaava-arkeilla on joitain yksinkertaisia kaavoja, ja kirjassa annetaan ohjeet, miten kaavoja muokataan mihinkin vaatteeseen. Tulee ihan sellainen olo, että osaisi kaavottaa. :) Tähän mennessä olen löytänyt omasta kangasvarastostani ompeluksiini tarvittavat kankaat, mutta vaatteisiin tarvitaan aika paljon kangasta, joten täytyypä ostaa vanhoja verhoja tms. kirpparilta.

2. Uusi kamera, varmaankin Canon EOS 5D Mark II. 

3. Kameralaukku uudelle kameralle. Tein kymmenisen vuotta sitten ensimmäiselle filmijärkkärilleni laukun, jossa olen kuljettanut nykyistäkin kameraani. Se laukku mahtaa olla liian pieni 5D:lle. Olen kuljettanut nykyistä kameraani paljon käsilaukussa, mutta uutta olisi varmaan viisasta kuljettaa huolellisemmin.

4. Lisää voimaa. Ostin painavan kameran jalustan, ja nyt on pakko käydä salilla, jotta jaksan raahata sitä. Ensin kyllä ostin huomattavasti kevyemmän, mutta yhtenä iltana sitä vähän kokeillessani tajusin, että haluan tukevan jalustan, joten kävin vaihtamassa sen seuraavana päivänä.

5. Jokunen uusi huonekalu. Olen asunut nykyisessä asunnossani lähes vuoden, ja sisustus on vielä vähän vaiheessaan. Edellisissä kämpissäni huonekalut olivat runkopatjaa lukuunottamatta kirpparilta, dyykattuja tai saatuja. Haalin huonekaluja vähitellen, mutta nyt ajattelin ostaa uutenakin jotain. Olen haaveillut löhöilynurkkauksesta jo kymmenen vuotta. Syksyllä päätin teettää sellaisen. Suunnitellessani sitä tajusin taas harvinaisen hyvin, etten ole teollinen muotoilija. Piirsin lähinnä sellaista, mitä olin nähnyt jossain aiemmin. Talven verran hauduteltuani löhöilynurkkausasiaa minusta alkoi tuntua, että se taitaa olla menneen talven lumia. Meinaan sittenkin ostaa sohvan.

6. Säilöttyjä unelmia. En muka kerennyt katsomaan tuota dokumenttia elokuvateatteriin. Kun se ilmestyy DVD:nä, aion ostaa sen. On varmaan mielenkiintoista ja toki myös surullista nähdä, kuinka alle euron maksavan säilykepurkin ainekset matkustavat yhteensä yli 30 000 kilometriä ennen pääsyä kaupan hyllylle.

Jonkun aikaa sitten sain kaksi tunnustusta: Lotelta blogista Alpakkaa bambupuikoilla ja Lepäävältä Esteetikolta Oliona-blogista. Paljon kiitoksia. Tällä kertaa en taida laittaa tunnustuksia eteenpäin.


Mari, tervetuloa seuraamaan Hääräämön touhuja!

Polkka-tossuja

 

Rovaniemellä Johannes Laurin käsityötalon yläkerrassa syntyy toinen toistaan ihanamman värisiä ja muotoisia jalkineita. Kreetta Poikelan Polkka-niminen yritys valmistaa poronnahkatossuja ja -kenkiä sekä lapsille että aikuisille Pohjolankatu 27:ssa sijaitsevassa työtilassaan. Yrityksen toiminta taitaa olla aika ainutlaatuista Suomessa: tuotteet tehdään mittatilaustyönä yhdessä osoitteessa, ja myymälä on työhuoneen vieressä.

Ruokaohjekansio + Kaiserschmarrn-resepti

Päällystin ohuen kansion viime syksynä patongin käärepaperilla ja kontaktimuovilla. Ajattelin kerätä kansioon reseptejä sekä kuvia ruuista, joita olen tehnyt. Sitten kun kansiossa olisi paljon ruokia, näkisin sitä selatessani nopeasti, minkälaista mikäkin ruoka oli ja muistaisin, että sekin ruoka oli helppo tehdä ja että sellaista ruokaa ylipäätään on olemassa. En ole koskaan ollut mikään keittiöihme.

Otan valokuvan ruokaan tarvittavista aineksista sekä valmiista ruuasta lautasella. Kirjaan myös tarkkaan ylös, miten minkäkin ruuan maustan, jotta jos ruoka oli hyvää, voin katsoa myöhemmin kansiosta, mitkä ne hyvät mausteet olivatkaan. Meinaan myös kirjoittaa kommentteja ja parannusehdotuksia resepteihin. Kansion myötä olen innostunut kokeilemaan uusia reseptejä.

Tällainen järjestelmällisyys dokunmentoinnissa ei ole missään määrin tyypillistä luonteelleni, mutta yritän, ettei tämä projekti lopahda. Nyt minulla on 5 sivua valmiina kansiossa ja valokuvat otettuna parista muustakin ruuasta. Hitaasti, mutta varmasti.

Hääräämö ei ole kallistumassa keittiöpuolelle, mutta nyt kun on aiheena reseptikansio, niin yhden ruokaohjeen voisin jakaa: Kaiserschmarrn. Se on itävaltalainen makea pääruoka, vähän kuin lettu, mutta paljon paksumpi ja se pilkotaan jo paistinpannulla. Söin Kaiserschmarrnia ensimmäisen kerran siskoni luona Sveitsissä viime kesänä. Hän oli ottanut ohjeen jostain itävaltalaisesta keittokirjasta. Minulla on itävaltalainen ystäväopiskelija yliopistolta, ja hänen kanssaan tein Kaiserschmarrnia tässä talvella. Pari kertaa olen tehnyt sitä yksinkin.

Kaiserschmarrn  

itävaltalainen makea pääruoka neljälle

Nimi Kaiserschmarrn on vaikea kääntää suomeksi. Kaiser on keisari, mutta Schmarrn-sanalle löytyi eräästä sanakirjasta englanninkieliset vastineet rubbish, nonsense & absurdism.

4 kananmunaa

4,5 dl vehnäjauhoja

0,5 l maitoa

2 - 3 rkl sokeria

ripaus suolaa

voita paistamiseen

rusinoita

tomusokeria

omenahilloa tai jotain muuta hilloa tai marmeladia

1. Sekoita jauhot, sokeri, suola, maito ja munan keltuaiset.

2. Vatkaa munan valkuaiset vaahdoksi ja kaada varovasti muiden aineiden sekaan ja sekoita.

3. Voitele paistinpannu voilla ja paista taikinasta neljäsosa kerrallaan. Ripottele rusinoita taikinaan heti kun olet kaatanut taikinaa pannulle (kuvassa ei ole rusinoita).

4. Kun olet paistanut Kaiserschmarrnia molemmilta puolilta, paloittele se pannulla ja ripottele palasten päälle tomusokeria.

5. Tarjoile omenahillon kanssa.

Kaiserschmarrnin ohjeesta on paljon eri versioita, joissa aineiden suhteet ovat aivan erilaiset. Ei kuulemma haittaa, vaikka unohtaa laittaa taikinaan jauhot.

Alimmat kuvat ovat viime kesältä, kun siskoni teki Kaiserschmarrnia. Minä en ole saanut taikinasta noin kuohkeaa.

Suksipussi + Ylläs

Tein suksipussin viime talven viimeiselle laskettelureissulle. Katselin laskettelukeskuksessa muiden pusseja ja huomasin, että minulta puuttuu kiristysremmit. Väsäsin pussiin remmit tänä talvena, ja eilisellä Ylläksen-reissulla pussi näytti jo lähes oikealta suksipussilta.

En viitsinyt ottaa kameraa rinteeseen eilen, kuten en yleensäkään. Otin vähän kuvia kahden megapikselin kännykkäkamerallani. Siirsin nyt ensimmäistä kertaa kuvia kännykästä  koneelle joululomalla ostamallani kortinlukijalla. Olin positiivisesti yllättynyt, että 2,5 vuotta vanhalla kännykällä saa otettua hyvissä valaistusolosuhteissa ihan ok kuvia. Zoomata ei tosin kärsi ja kuvat ovat pieniä.

Terveiset aurinkoiselta Ylläkseltä:

Rauhallista pääsiäistä!

Ruuhkaa koskettimilla

Kuvankäsittelyharjoitus
(kuva suurenee klikkaamalla)

Dyykattu värisuodin

Kävin katsomassa teatterin roskalavaa pari kertaa täällä Rovaniemellä viime keväänä. Lappia-talo tyhjennettiin remontin vuoksi, ja teatterin varastoista heitettiin pois monenlaista tavaraa. Löysin kolme metallikiekkoa, joiden viidessä reiässä on eri väriset kalvot. Ne ovat olleet käsittääkseni valonheittimien edessä. Ajattelin ottaa kalvot pois ja laittaa tilalle valokuvia.

Innostuttuani hiljattain valomaalauksesta muistin nämä dyykkauslöydöt. Onneksi en ollut tehnyt niistä vielä valokuvankehyksiä. Valaisen kuvan taustan kalvojen läpi ja saan kuviin hienoja sävyjä - siis sitten kun ehdin kohteen valaisemisen lisäksi ajatella taustaakin..


Tervetuloa seuraamaan Hääräämön touhuja Sasa ja Anis!