maanantai 26. toukokuuta 2025

Kuinka monta? -purkit lukumäärätreeniin, myös ulkoluokassa



Nyt on lukumäärien harjoittelu mukavaa! Kuinka monta? -purkkien parissa jokainen työskentelee omaan tahtiinsa. Voit valita harjoiteltavan lukualueen: 1–3 tai 1–5. Osa tästä materiaalista soveltuu myös minkä tahansa lukualueen harjoitteluun. 

Lapsi hakee yhden purkin kerrallaan pöydälleen ja laskee purkissa olevien esineiden lukumäärän, jonka merkitsee vastauspaperiinsa. Materiaalissa on useita vastauspapereita, joissa on erilaiset merkkaustavat. 

Jos purkissa ei ole kovin montaa esinettä, esineitä ei tarvitse kaataa pöydälle, vaan ne voidaan laskea purkista.  

Kuinka monta? -purkkien parissa harjoitellaan monia esimatemaattisia taitoja: 

  • lukumäärän laskeminen 
  • vertailu: yhtä monta 
  • subitisaatio eli pienten lukumäärien hahmottaminen laskematta
  • numero-lukumäärävastaavuus

Kuinka monta? -purkkimateriaali on suunniteltu viskari- ja eskari-ikäisille sekä ensimmäisen luokan oppilaille. 


Purkkien valmistelu 



Tulosta kuvat ja teippaa ne esimerkiksi huuhdeltuihin viilipurkkeihin. Jos aiot käyttää purkkeja ulkona, voit ensin päällystää kuvapaperin kontaktimuovilla ja vasta sitten leikata kuvat irralleen. 

Laita pieniä esineitä purkkeihin. 

  • Jos käytät postauksen ylimmässä kuvassa näkyvän monisteen versiota lukumääristä 1–5, varmista, että paperista löytyy purkkeihin laittamasi lukumäärät.

Jos tarvitset purkkeihin kuvia pienemmässä koossa, laita tulostusasetuksiksi "kaksi sivua arkilla".



Lukumäärän merkitseminen 




Kun lapsi laskee purkissa olevat esineet, hän merkkaa omaan vastauspaperiinsa lukumäärän. Tulostettavana on monia erilaisia vastauspapereita. 

  • Postauksen ylimmässä kuvassa näkyy paperi, josta lapsi värittää siitä ruudusta ympyrät, jossa on yhtä monta ympyrää kuin purkissa on esineitä. 
  • Yllä olevassa kuvassa on tyhjiä kuvapapereita (vas.), joihin lapsi piirtää esineiden lukumäärää vastaavan määrän viivoja tai leimaa pieniä leimoja. 
    • Nämä vastauspaperit soveltuvat minkä tahansa lukualueen harjoitteluun. 
  • Yllä olevan kuvan numeroversiossa (oik.) lapsi piirtää viivan sen numeron kohdalle, joka ilmaisee purkissa olevien esineiden lukumäärää. 
    • Tehtävää voidaan käyttää myös O-kirjaimen oikean kirjoitussuunnan harjoituksena. Tällöin lapsi ympyröi numeron aloittaen ympyrän oikealta yläviistosta ja piirtää ympyrän vastapäivään.



Lisämateriaalit ilman purkkeja 



Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä tärkeämpää on harjoitella lukumääriä ja muita matematiikan sisältöjä mahdollisimman konkreettisesti. 

  1. Kaikista konkreettisinta lapsille on itse olla havainnollistamisvälineinä. Esimerkiksi lasketaan, kuinka monta lasta istuu tällä penkillä tai verrataan, onko tässä joukkueessa enemmän lapsia kuin tuossa joukkueessa. 
  2. Toisteksi konkreettisinta on työskennellä välineillä, kuten tämän postauksen kuvissa näkyvillä esineillä. 
  3. Vasta kolmantena konkretialistalla ovat kuvat ja piirrokset. 
  4. Kaikkein abstraktein taso on on matemaattiset symbolit, kuten numerot: 1, 2, 3... 

Lapsen on hyvä saada paljon kokemuksia lukumääristä ennen kuin aletaan käyttää numeromerkkejä. Tämän postauksen lisämateriaalien tehtävissä operoidaan yllä esitetyn jaottelun mukaisilla kolmannella ja neljännellä abstraktion tien vaiheella. 

Yllä olevassa kuvassa näkyy paperiliuska, josta lapsi laskee ympyröiden lukumäärän ja värittää yhtä monta ympyrää omasta paperistaan kuvaa vastaavalta riviltä. 




Näiden lisämateriaalien paperiliuskat voidaan ripotella eri puolille toimintatilaa. Tämä tuo mukavan lisämausteen työskentelyyn, sillä kokemukseni mukaan lapset innostuvat etsimisestä. 

Lapsi ottaa yhden paperiliuskan ja värittää siinä olevan ohjeen mukaan paperistaan ympyrät. 

Tarpeen mukaan lapsen paperista voidaan peittää kahdella paperilla ylimääräiset rivit. Paperi voidaan myös puolittaa, jos tehtävämäärä vaikuttaa liian suurelta. Kaikkien ei tokikaan tarvitse laskea kaikkia purkkeja. 


Kuinka monta? -purkit ulkoluokassa



Luonnonmateriaaleja, kuten kiviä, käpyjä ja keppejä, laitetaan pieniin ämpäreihin. Voidaan käyttää myös samoja esim. viilipurkkeja, joita käytetään näissä purkkitehtävissä sisätiloissa. 

Ulkona työskenneltäessä tehtävämonisteeseen merkitään lukumäärät tikulla reikiä tekemällä. 

  • Voidaan käyttää myös monisteita, joissa ei ole lukumäärävaihtoehtoja, vaan lapsi rei´ittää lukumäärän. 
  • Jos harjoitellaan numero-lukumäärävastaavuutta, lapsi tekee reiän lukumäärää vastaavan numeron kohdalle. 





Kuinka monta? -purkit -materiaali sisältää monistettavia tehtäväpapereita, joihin lapsi merkitsee purkissa olevien esineiden lukumäärän: 




Kuinka monta? -purkit (pdf) -materiaalin löydät Freeedin verkkokaupasta.


maanantai 28. huhtikuuta 2025

Vieraskynä: Hanna Rokkila – Pelejä ja leikkejä ulkoluokkaan





Hei, täällä vieraskynään tarttunut Hanna, luokanopettaja ja ympäristökasvattaja Pohjois-Karjalasta. Ulkona opettaminen on sydäntäni lähellä ja olenkin opettanut ulkona säännöllisesti viimeisen 10 vuoden ajan. Maailmanlaajuista ulkoluokkapäivää vietetään tänäkin keväänä, ja ilokseni sain Lauralta pyynnön kirjoittaa ulkoluokkatoiminnastamme Hääräämöön.

Kuten monessa muussakin asiassa, myös ulkoluokkailussa säännöllisyys ja tutut rutiinit luovat pohjan turvalliselle toiminnalle. Ulkona oppimista kannattaa harjoitella pienin askelin, ja kevät on ihan parasta aikaa aloittaa ulkoluokkatoiminta. Erilaisten pelien ja leikkien avulla oppiminen on kivaa, ja opittavaa asiaa tulee harjoiteltua ihan huomaamatta. Vaikka ulkona oppimisesta on tullut tuttua ja turvallista, on silti aina kutkuttava mahdollisuus, että metsässä tapahtuu jotain jännittävää, mistä opekaan ei vielä tiedä. Jokainen ulkoluokkatunti voi olla uuden seikkailun alku!

Ihania ulkoluokkaseikkailuja! t. Hanna Rokkila


P.S. Meidän metsätuntejamme ja kouluarkea voit seurata Instagramissa: @repullinen_arkea.



Metsätunti osaksi arkea

Usein luupit ja ötökkäpurkit ovat mieleisiä tutkimusvälineitä myös metsävälitunnilla.


Nykyisten kolmasluokkalaisteni kanssa olen opiskellut ulkona säännöllisesti ensimmäisestä luokasta asti. Metsätunneista, kuten meillä ulkona oppimista kutsutaan, on tullut osa kouluarkea. Perjantain aamupäivän tunneilla harjoittelemme lähimetsässä yleensä jotakin kuluvalla viikolla opittua asiaa. Metsätunnilla voi siis olla ympäristöoppia, äidinkieltä, matematiikkaa, musiikkia, kuvataidetta tai yleensä jotakin näistä kaikista koostuvaa monialaista oppimista.

Yleensä katsomme jo edellispäivänä sääennusteen ja pohdimme yhdessä, miten säähän pitää tällä kertaa varautua. Metsätunneilla meillä on toistuvia rutiineja ja kuljemme usein jollekin vakiopaikoistamme. Silloin uutta ympäristöä ja toimintatapoja ei tarvitse jännittää ja voi helpommin keskittyä itse oppimiseen. Mutta odotapas, kun sataa ensilumi tai kepit paljastuvat taas lumen alta! Silloin palataan taas harjoittelemaan sitä, miten metsätunnilla toimitaan.


Kaksi vuotta sitten ekaluokkalaiset innostuivat majojen rakentamisesta niin, että viimeisellä kouluviikolla majassa pidettiin juhlat, jossa paistettiin köyhiä ritareita trangialla.



Usein kokoan oppilaat metsään siirtymisen jälkeen rinkiin tai kaareen kuuntelemaan. Kuuntelemiseen, viittaamiseen ja työskentelyyn liittyvät säännöt ovat voimassa myös ulkona. Työskentelyä seuraa usein oppilaiden odottama metsävälkkä. Tämän jälkeen kokoonnumme vielä loppupiiriin, jossa jokainen pääsee näyttämään omaa kehoaan käyttäen, kuinka onnistui oppitunnin tavoitteissa:

Ihmismittarina oppilas 
  • kurkottaa itsensä mahdollisimman korkealle, kun on onnistunut erinomaisesti.
  • tekee itsestään mahdollisimman pienen, kun haluaa kuvata vähäistä määrää. 
  • Asennon voi ottaa näiden ääripäiden välistä. 

Säännöllisiä loppupiirin kysymyksiä:  
  • Miten hyvin jo osaan tänään harjoitellun asian? 
  • Kuinka hyvin yhteistyö parini kanssa onnistui? 
  • Miten tyytyväinen olen pukeutumiseeni? 



Metsätunti voi olla uuden seikkailun alku

Joskus hetki on otollinen pysähtyä kuuntelemaan luonnon ääniä.

Usein metsätunneille tekemäni suunnitelmat muuttuvat lennosta. Luonto saattaa tarjota meille jotakin mielenkiintoista tutkittavaa tai ihailtavaa. Tai yhtäkkiä kaikilla onkin niin rauhallinen olo, että on vain pakko olla tekemättä mitään, tuijottaa porukalla pilviä tai kuunnella linnunlaulua. Metsätunneilla tilanne elää luonnon tarjoamien yllätysten, sään ja ryhmän mukana.

Suosittelen varaamaan aikaa ulkoluokasta metsävälitunnille ja vapaalle leikille. Usein tieto metsävälkästä palkintona tunnin lopussa motivoi oppilaita keskittymään varsinaisella oppitunnilla. Annan metsävälkällä luvan jatkaa myös oppitunnin tutkimuksia ja välineiden, kuten luuppien käyttöä. Metsävälitunneilla syntyy helposti myös koko luokan yhteishenkeä kohottavia ja ryhmätyötaitoja kehittäviä projekteja.



Pelit ja leikit

Leikin avulla harjoitellaan ja kerrataan opittuja asioita.

Meillä metsätunneilla leikitään paljon. Ulos mahtuu ääntä ja liikettä, ja erilaiset pelit ja leikit ovat mainio tapa harjoitella ja kerrata opittuja asioita. Pienillä muutoksilla tutut leikit muuttuvat oppimista tukeviksi harjoituksiksi. Käytän mielelläni usein leikkejä, joiden säännöt ovat jo oppilaille tuttuja. Tällöin itse leikkimiseen päästään nopeasti, vaikka harjoiteltava asia olisi uusi.

Usein leikeissä tarvitaan erilaisia kortteja. Lajikortit Ulkoluokka-sivustolta sopivat todella moneen aiheeseen. Lasku- tai sanakortit kirjoitan usein itse nopeasti maitopurkeista leikatuille korteille.

Tässä muutamia helppoja vakkarileikkejämme:



Hippa

Varsinkin talvella ulkona tarvitaan liikettä pitämään lämpöä yllä.

Kun hippa saa kiinni, kiinnijäänyt pääsee takaisin peliin tehtyään opettajan antaman tehtävän. Opettaja voi esimerkiksi sanoa laskun tai näyttää lajikortin. Jos kiinnijääneitä on useampia, ensimmäisenä oikean vastauksen sanonut pääsee peliin. Samanlainen pelastamistapa sopii myös esimerkiksi lipunryöstöön.

Hippa tehtäväkorteilla: Hipalla on tehtäväkortti, jonka hän antaa kiinnijääneelle. Kiinnijäänyt jää paikalleen ja hänet voi pelastaa tekemällä tehtäväkortin tehtävän. Pelastetusta tulee uusi hippa. Mitä enemmän on tehtäväkortteja eli hippoja, peli on sitä vauhdikkaampi. Tehtäväkortissa voi olla esimerkiksi taivutettava sana, laskettava lasku, tunnistettava eläin/kasvi jne.


Arvontaleikki

Tässä arvontaleikissä ryhmän on muodostanut perhosen muodonvaihdos (kortit tulostettavissa Ulkoluokka-sivuston lajikorteista).

Tarvitaan kortit, joista muodostuu parit tai ryhmiä, esim. lasku ja vastaus. Jokaisella oppilaalla on kortti. Kortteja vaihdellaan arvontalaulun tahdissa korttia katsomatta vastaantulijoiden kanssa. Opettajan Kräsh-huudahduksesta jokainen katsoo korttinsa ja koettaa mahdollisimman nopeasti löytää itselleen parin/ryhmän. Parin löydettyään leikkijät menevät kyykkyyn. Jos leikistä haluaa tehdä kilpailullisen, voi hitaimman parin tiputtaa leikistä pois.



Vaarallinen

Mikä liikennemerkeistä on "vaarallinen"?

Maahan levitetään opeteltavaan aiheeseen liittyvät kortit, esimerkiksi liikennemerkkikortit. Valitaan vapaaehtoinen leikkijä, joka poistuu korttien ääreltä. Muut leikkijät valitsevat yhden kortin vaaralliseksi kortiksi. Vapaaehtoinen leikkijä palaa takaisin ja osoittaa kortteja yksi kerrallaan. Kaikki leikkijät sanovat ääneen osoitetun liikennemerkin nimen. Kun vapaaehtoinen poimii vaarallisen kortin, leikkijät huutavat “vaarallinen kortti” ja juoksevat mahdollisimman nopeasti sovittuun paikkaan vapaaehtoisen koettaessa ottaa heitä kiinni.

Kun leikki on uusi, pelaamme sen ensin isolla porukalla, jotta säännöt tulevat tutuiksi kaikille. Vaarallinen-leikkiin kannattaa jakaa luokka pienempiin ryhmiin, jotta kaikki pääsevät osallistumaan. Kaikkien leikkijöiden pitää mahtua näkemään kortit. Yhdessä ryhmässä voi olla esimerkiksi 4–10 oppilasta.

Vaarallista voidaan leikkiä moniin eri aihepiireihin liittyvillä korteilla, kuten:

  • kertolaskukortit: sanotaan ääneen kertolaskun tulo
  • sanakortit: sanotaan ääneen sanaluokka
  • lajikortit: sanotaan ääneen eläimen tai kasvin nimi
  • soitinkortit: sanotaan ääneen soittimen nimi
  • kuva- tai sanakortit: sanotaan sana englanniksi
  • kellonaikakortit


Kim-leikki

Mikä lintu on käännetty sillä aikaa, kun leikkijät ovat käyneet juosten sovitussa paikassa?

Kim-leikissä asetetaan lajikortteja kaikkien näkyville. Leikkijät juoksevat koskettamassa esimerkiksi sovittua puuta. Sillä aikaa yksi leikkijöistä poistaa tai kääntää ylösalaisin yhden korteista. Muut koettavat keksiä, mikä kortti puuttuu. Kim-leikkiä on hyvä pelata esimerkiksi 4–10 oppilaan ryhmissä.

Eri aihepiireihin liittyviä kortteja voidaan käyttää Kim-leikissä:

  • lukujonot: esim. luvun 3 monikerrat (3, 6, 9, 12, ..., 30) ja oppilaat ratkaisevat puuttuvan luvun esim. monikertoja luettelemalla
  • liikennemerkit
  • soittimet
  • sanakortit englanniksi


Kuka pelkää

Jaetaan leikkijät harjoiteltavan aiheen mukaisiin ryhmiin, esimerkiksi yleisnimet ja erisnimet. Sovitaan leikille rajat, kuten Kuka pelkää jäämiestä -leikissä, sekä kiinniottaja. Opettaja sanoo jonkin sanan, esimerkiksi “Liisa”, jolloin kaikki erisnimiin kuuluvat leikkijät yrittävät ylittää pelialueen kiinniottajan saamatta kiinni. Kun opettaja sanoo jonkin yleisnimen, liikkuvat kaikki yleisnimiin kuuluvat. Jos leikkijä jää kiinni, hän jähmettyy patsaaksi ja koettaa ottaa muita kiinni liikuttamatta jalkojaan.

Kuka pelkää -leikissä voidaan harjoitella monia asioita, esimerkiksi:

  • kertotaulut: jokaisella leikkijällä on kertotaulu (voi olla kahta tai useampaa kertotaulua). Kun ope huutaa omaan kertotauluun kuuluvan luvun (tulon), leikkijä liikkuu. 
  • sanaluokat 
  • väitteet: osa liikkuu, kun sanottu väite on tosi, toiset silloin, kun väite on epätosi. 



Sieppaamisleikki

Jaetaan leikkijät esimerkiksi neljän hengen joukkueisiin. Joukkueet asettuvat yhtä kauas keskuspisteestä, jossa on siepattavia kortteja, kuten sanakortteja. Joukkue jakaa jäsenilleen numerot 1-4. Opettaja huutaa numeron ja sanaluokan esimerkiksi “neloset verbi”. Joukkueen jäsenistä neloset juoksevat korttien luo ja koettavat ensimmäisenä laittaa kätensä sellaisen kortin päälle, jossa oleva sana on verbi. Nopein saa viedä kortin joukkueelleen pisteeksi. Opettaja lisää keskelle uuden verbikortin.

Sieppaamisleikkiin käyvät monen eri aihepiirin kortit, esimerkiksi:

  • lajikortit: "Ykköset sieppaavat hauen."
  • numerokortit kertolaskujen harjoitteluun: "Kakkoset sieppaavat 5 kertaa 5."
  • liikennemerkit
  • karttamerkit
  • käsitekortit: esim. Suomen maisema-alueet: "Kolmoset sieppaavat alueen, jossa on paljon jokia." Oppilaat yrittävän siepata Pohjanmaan.



Muuta mukavaa

Kun sää on kohdallaan, muut suunnitelmat siirtyvät varjokuvien ja draamatunnin tieltä.


Riippukeinu, oppilaiden suosikki!


Vilkaise myös aiemmin Hääräämössä julkaistuja ulkoluokkapostauksia: 


maanantai 14. huhtikuuta 2025

Ennen vanhaan – 10 muistelmaa aikalaisten silmin (luetun ymmärtäminen ja silmäilevä lukeminen)




Tein kolmosluokkalaisilleni tekstejä teemalla ennen vanhaan ja niihin liittyviä luetun ymmärtämisen ja silmäilevän lukemisen tehtäviä. 

Teksteissä ihmiset muistelevat lapsuudestaan ja nuoruudestaan asioita, kuten tietokone, koulu ja musiikin kuuntelu. Henkilöt ovat keksittyjä. 




Tekstisivun kääntöpuolelle voidaan tulostaa luetun ymmärtämiseen sekä silmäilevään lukemiseen liittyviä tehtäviä: 

  1. Sanallinen yhteen- tai vähennyslaskutehtävä, johon tarvitaan tietoja tekstistä
  2. Kolme väittämää tekstistä (oikein/väärin) 
  3. Kaksi avointa kysymystä tekstistä 
  4. Silmäilevän lukemisen harjoitus: esim. "Ympyröi tekstistä kaikki levy-sanat. Ne voivat olla taivutetussa muodossa, esim. levyjä tai yhdyssanoja, kuten CD-levy."

NO PREP eli tämä materiaali ei vaadi opettajalta etukäteisvalmisteluita tulostusta lukuun ottamatta. 





Ennen vanhaan -materiaali sisältää 10 tekstiä: 

  • lankapuhelin ja puhelinkoppi 
  • kännykkä 
  • televisio 
  • tietokone 
  • pizza ja sushi 
  • auto 
  • piirtoheitin ja videotykki 
  • koulu 
  • musiikin kuuntelu 
  • kamera


Toiminnallinen sanaluokkaharjoitus (etsi ja kirjoita -tehtäväliuskat) käy hyvin tehtäväksi näistä ennen vanhaan -teksteistä. 





Vilkaise Hääräämön toiminnallisia opetusmateriaaleja Pinterestistä

Oletko jo tutustunyt Freeedissä veloituksettomaan pakettiarvoitustehtävään, jossa harjoitellaan luetun ymmärtämistä ja loogista päättelyä?


maanantai 24. maaliskuuta 2025

Toiminnallisia sanaluokkaharjoituksia




Vaikka kolmosluokkani sanaluokkajakso on ohi suomen kielessä tältä vuodelta, teetän toiminnallisia sanaluokkaharjoituksia edelleen. Oppilaat etsivät ja kirjoittavat vihkoonsa sanaliuskojen ohjeistamana sanoja esimerkiksi lukuläksystä ja lukuteatteriteksteistä. Esim. "Etsi ja kirjoita verbi, joka alkaa konsonantilla." 

Etsi ja kirjoita -tehtäviä voidaan laittaa väritaskustoon tai piilottaa (tai ripotella muuten vaan) eri puolille luokkaa. 

Mukana on myös taukojumppa- ja lepokortteja. Niitä voi käyttää halutessaan. Taukojumppakortin löytäjä pääsee tekemään esim. taukojumppakorttien tehtäviä (eivät sisälly tähän materiaaliin) tai yhdessä sovittuja aktiviteetteja. Lepokortti ohjaa esimerkiksi puolen minuutin lepotauolle. 





Ympyröi ja kirjoita

Ympyröi ja kirjoita -tehtävässä oppilas ympyröi eri sanaluokkien sanoja tietyillä väreillä ja kirjoittaa ympyröimistään sanoista virkkeitä.





Sanaluokka-arvoitukset

3 kpl 



Sanaluokka-arvoituksissa oppilas päättelee, mitä sanaa vihjeessä kuvataan. Tehtävissä 1 ja 2 on verbejä, substantiiveja ja adjektiiveja. Tehtävässä 3 on myös lisäksi persoonapronomineja. 

Tulosta kuva-sanapaperia esim. 4 kpl ja laita paperit esim. käytävälle. Oppilas ottaa yhden vihjeen ja ottaa selville, mikä sana on kyseessä. Omalla paikallaan hän kirjoittaa sanan. vastauspaperiinsa tai vihkoonsa. 




Löydät tämän toiminnallisen sanaluokkaharjoitusmateriaalin Freeedin verkkokaupasta



maanantai 17. maaliskuuta 2025

Eskarimatikka: Sarjoitusharjoituksia kumilenkeillä ja klemmareilla




Näissä sarjoitusharjoituksissa lapsi saa paljon hienomotoriikkatreeniä. 

Kumilenkin pujottaminen talouspaperirullan hylsyn ympärille (kuva yllä) on harjoitus, joka ei vaadi ennakkovalmisteluja. Aluksi aikuinen voi näyttää idean, ja lapset voivat tehdä sarjan alkuja toisilleen. 

  • Kumilenkin pujottaminen on helpompaa talouspaperirullan hylsyyn kuin WC-paperirullan hylsyyn, sillä talouspaperirullan hylsyä voidaan pitää reisien välissä kumilenkkejä pujotettaessa. 




Tämä sarjoitusharjoitus kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikuttaa olevan lasten mieleen. Klemmareissa tuntuu olevan jotain sanoinkuvailematonta viehätystä. 

Monelle eskarilaiselle klemmarin pujotus paperiin on aluksi vaikeaa, mutta kun idea avautuu, tehtävään jaksetaan keskittyä pitkäänkin. Olen neuvonut, että se pää, jossa on kaksi U-kirjainta, työnnetään paperiin niin, että toinen U laitetaan paperin alle, toinen päälle. 

Leikkasin valkoisesta paperista A4-arkin lyhyen sivun mittaisia liuskoja ja liimasin niihin värillisistä papereista suunnilleen klemmarin levyisiä ja pituisia paperisuikaleita sarjojen aluksi. Käytin saman värisiä väripapereita kuin värilliset klemmarimme. 

Lapsi laittaa paperisuikaleiden päälle saman värisen klemmarin ja jatkaa sarjaa. 

Otin talteen laminoiduista tehtäväkorteista yli jääneitä valkoisia suikaleita. Lapset tekevät niihin omia sarjojaan tai sarjan alkuja kaverille. 





Samoilla materiaaleilla on kätevä harjoitella myös lukumääriä sekä numeron ja lukumäärän vastaavuutta, vilkaise Hääräämön lukumäärä- ja numeroaiheinen postaus (klik)

Löydät Hääräämön toiminnallisia esiopetusmateriaaleja myös 

Instagramista 

Pinterestistä 

Freeedistä


maanantai 24. helmikuuta 2025

136 tietokilpailukysymystä alakoululaisille + 64 lisäkysymyskorttia (ulkoluokka)




Tietokilpailukysymyskorteilla on kätevä kerrata hiljattain opittuja asioita tai kilpailla ihan muuten vaan. Alakoulun 2.–4.-luokkalaisille suunnitellut kortit sisältävät kysymyksiä 15 aihealueesta. Korteissa on kysymyksiä liittyen eri oppiaineisiin: 
  • ympäristöoppi 
  • suomen kieli ja kirjallisuus 
  • matematiikka 
  • kuvataide 
  • uskonto 
  • musiikki 
  • lisäksi kysymyksiä tutustumiseen ja ryhmäytymiseen

Nämä kortit sopivat myös ulkoluokkatoimintaan. Kortit kestävät säätä paremmin, kun ne laminoidaan niin, että laminointikalvoa on vähän paperin reunojen ulkopuolella.




Kun kortit tulostaa erivärisille papereille, aihepiirit on helppo pitää erillään.




Olen laittanut kysymyskortteja muovirasioihin niin, että rasioita on yksi tai kaksi enemmän kuin oppilaspareja tai -kolmikkoja. Rasiat olen laittanut maahan useamman metrin päähän toisistaan. Oppilaat kysyvät toisiltaan vuorotellen kysymyksiä. Kyseltyään yhden setin (8 kysymystä) he siirtyvät vapaana olevalle rasialle. Oikea vastaus on kortin alaosassa ylösalaisin. 

Kaikki eivät välttämättä ehdi kysellä kaikkia korttisettejä, mutta se ei haittaa. Eriyttäminen tulee siis aivan luonnostaan. 






Ympäristöopin kysymyksiä korteissa on aiheista 

  • avaruus 
  • ihminen 
  • eläimet 
  • Suomi 
  • vesi ja talvi 




Suomen kielen ja kirjallisuuden kysymykset: 

  • lastenkirjallisuuden ja kansansatujen hahmot 
  • kielioppi: aakkoset, sanaluokat 
  • synonyymit, vastakohdat ja riimit 




Kuvataiteen kysymykset liittyvät värioppiin: välivärien sekoitus sekä vastavärit. 

Musiikkiin liittyen kysellään äänenvoimakkuuden merkinnöistä, kansallissäveltäjästä ja -laulusta sekä soittimien kielten lukumäärästä. 

Uskonnon kysymykset liittyvät Jeesuksen elämään, pääosin jouluun ja pääsiäiseen.





Matematiikan kysymykset:

  • yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueelta 1–20, kymmenylitys 
  • kertolaskuja, kertotaulut 2, 3, 4, 5 ja 10 
  • kertolaskuja, kertotaulut 6, 7, 8 ja 9 
  • aika: kuukausi, vuorokausi, tunti, minuutti, sekunti 





Ryhmäytymisen ja tutustumisen tueksi ovat minä-aiheiset kysymykset. Yksi sivullinen (eli 8 kysymyskorttia) sisältää kysymyksiä tykkäämisestä. Toisen sivun kysymykset liittyvät tekemiseen ja toiveisiin.


Löydät nämä tietokilpailukysymyskortit Freeedin verkkokaupasta. Kortit toimivat niin hyvin ulkoluokassa, että innostuin tekemään lisää kortteja. Materiaali sisältää nyt samaan hintaan enemmän kortteja kuin mitä tässä postauksessa on esitelty. 


Vilkaise ideoita ja materiaaleja toiminnalliseen oppimiseen Pinterest-tauluistani


maanantai 3. helmikuuta 2025

Kertolaskupelit NO PREP ja kertotaulukukat




Hääräämön uudet kertolaskupelit eivät vaadi etukäteisvalmisteluja (no prep) tulostusta lukuun ottamatta. Edes noppaa ei tarvita, kuten ei myöskään pelimerkkejä. Saman pelilaudan ääressä pelaavilla oppilailla on erivärinen kynä. 

Oppilaat pelaavat pelejä pareittain tai kolmen hengen ryhmissä.  

Kolme näistä viidestä pelistä soveltuu minkä tahansa kertotaulun drillaukseen. Eriyttäminen on kätevää, sillä yksi pari voi harjoitella kahden kertotaulua ja toinen pari vaikkapa seitsemän kertotaulua. Sama moniste käy kaikille. 


Kertolaskupelipakettiin kuuluu viisi peliä: 


Kertolaskujätkänshakki



Pelataan kuten perinteistä jätkänshakkia, mutta ruuduissa on lukuja. Pelaaja sanoo ääneen valitsemansa luvun ja kertoo luvun paperin yläkulmaan kirjoitetulla luvulla. Jos hän laskee laskun oikein, hän saa värittää ruudun. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää X- ja O-merkkejä. 

Pelistä on kaksi versiota, nollan kanssa ja ilman nollaa: 

  • luvut 1–10 
  • luvut 0–10 



Kertolaskumökki 


Pelataan kuten perinteistä mökkiä, mutta ruuduissa on lukuja. Pelaaja sanoo ääneen valitsemansa luvun ja kertoo luvun ruudukon yläpuolelle kirjoitetulla luvulla. Jos hän laskee laskun oikein, hän piirtää viivan kyseisen ruudun yhdelle sivulle. Pelaaja, joka saa suljettua ruudun eli mökin, saa värittää ruudun. Hän saa myös piirtää uuden viivan.  

Pelistä on kaksi versiota, nollan kanssa ja ilman nollaa: 

  • luvut 1–10 
  • luvut 0–10 



Kertolaskuruuhka 




Pelaaja valitsee auton ja sanoo sen kyljessä olevan luvun ja kertoo sen paperin yläkulmaan kirjoitetulla luvulla. Jos hän laskee laskun oikein, hän värittää auton. Voittaja on pelaaja, joka on värittänyt autoletkasta useamman peräkkäisen auton. 


Kertotasku 


Pelaaja valitsee jokaisesta taskusta eli ruudukosta yhden luvun niin, että ne muodostavat kertolaskun. Voittaja on pelaaja, joka saa väritettyä ruutuja viimeisenä. 

Kaksi versiota kertotauluista 

  • 2, 3, 4, 5, 10 
  • 6, 7, 8, 9



Kertolaskumato 


Pelaaja värittää vuorollaan kertolaskun sekä sen tulon. Voittaja on pelaaja, joka saa väritettyä pisimmän yhtäjaksoisen pätkän matoa. 

Neljä matoa, kertotaulut 

  • 2, 5, 10 
  • 2, 3, 4, 5, 10 
  • 6, 7 
  • 6, 7, 8, 9



Kertotaulukukat 




Kertotaulukukat kertotauluista 1–10 voidaan tulostaa hyödyllisiksi koristeiksi luokan seinälle. Niitä voidaan myös tulostaa useampi kukka samalle sivulle, jolloin kukkasivun voi laittaa esimerkiksi oppilaan pulpetinkannen sisäpuolelle. 







Kertolaskupelien vastaukset voidaan tarkastaa kertotaulukukista.

Kertotaulukukista on tulostettavana mustavalkoinen sekä värillinen versio. 

Mustavalkoiset kukat voidaan halutessa värittää. 




Vilkaise Hääräämön kuvia Instagramista

Pinterestin tauluistani löydät paljon toiminnallisia opetusideoita. 


Kertolaskupelit ja kertotaulukukat löydät Freeedin verkkokaupasta.


Osallistu tämän postauksen materiaalien arvontaan Instagramissa ja Facebookissa.